Jaostolla oli vireä, toiminnantäyteinen vuosi. Syksyllä järjestetyissä pikasuunnistuksen aluemestaruuskisoissa Löyän Leukakivenkalliolla kokeiltiin ensimmäisen kerran EMIT-leimaus/tulospalvelujärjestelmien toimivuus osanottajamäärältään normaalia suuremmassa kisassa.
Löyällä saatiin takeet siitä, että puolentoista vuoden aikana uusiin systeemeihin sisään ajettu toimitsijakoneisto hallitsee jopa tällaisen 400:n kilpailijan kisan asettamat haasteet.

Kilpailtiin

Osallistuminen aluemestaruus- ja Suomen mestaruuskisoihin sekä kansallisiin suunnistuskilpailuihin on ollut edelleen suhteellisen vilkasta. Kisoissa menestyttiin hyvin. Parhaat saavutukset kirjattiin ikämiespuolella.
H55-sarjan henkilökohtaisen päiväkisan SM-kullan voitti Tapani Kesti. Hiihtosuunnistuksessa henkilökohtaisessa kisassa hän sijoittui pronssille. Hiihtosuunnistusviestissä kolmikko Tapani Kesti, Raimo Hankaniemi ja Heikki Hautala nappasi SM-hopeaa.

Aluemestaruuskisoissa kultamitaleja suunnistettiin 28 kpl, hopeaa 20 kpl ja pronssia 13 kpl.
Alueen seurojen välisissä yhteispisteissä sijoituimme kuudenneksi aivan piirin erikoisseurojen tuntumaan ja olimme mm. Kuusiokuntien alueen paras suunnistusseura.
Mitaleja eniten urakoi Tapani Kesti.

Jukolan ja Venlojen viestiin osallistuttiin kumpiinkin kahdella joukkueella.

Nuoret mukaan

Nuorten suunnistajien vähyys on edelleen huolestuttava ilmiö, joskin samalla yhä enemmän todesta otettu haaste jaoston toiminnan päämäärille. Erityisen ikävää on ollut menettää jo jonkinasteisen suunnistuskipinän ja laji-innostuksen saaneita nuoria muiden kilpailevien harrastusten pariin.
Tämä on kuitenkin vain osittain johtunut innokkaitten valmentajien ja vetäjien puutteesta, koska totuus on se, että tyrkyllä on nuorisolle jatkuvasti muita miellyttävämpiä urheilulajeja, joissa hiki ei yhtä paljon haise eivätkä risut raavi.

Keväällä nuorisokysymykseen vihkiytynyt työryhmä järjesti KuKu:n historiassa ensimmäistä kertaa varsinaisen suunnistuskoulun, jota pidettiin maastossa kymmenenä peräkkäisenä tiistaina touko-kesäkuulla. Jaosto oli varsin tyytyväinen osanottajamääriin, jotka vaihtelivat 15-30 nuoren välillä.
Suunnistuskoulun puolivälissä jaosto järjesti halukkaille osanottajille kannustusluonteisen matkan Särkänniemi-suunnistukseen Tampereelle. Matkassa oli pikkubussillinen aloittelevia suunnistajia. Kokemus osoitti sen, että nuoret kaipaavat tämänkaltaisia täkyjä. Tapahtuma nosti esiin monia suunnistuksen myönteisiä puolia, joita aiotaan vastaisuudessakin korostaa, jotta lapset saadaan viihtymään lajin parissa.

 

 

Loppuvuodesta sählättiin kunnolla

Lajiharjoittelua on järjestetty sekä seuran omiin tarpeisiin että kuntosuunnistajille. Jaoston tarjontaan kuuluivat kuudet Viiskuntarastien nimellä järjestetyt iltarastit, joihin kuortanelaiset osallistuivat kiitettävällä aktiivisuudella.

Syksyllä järjestettiin yösuunnistusharjoitukset ennen lajin arvokisoja. Pitkän lumettoman syksyn ansiosta yhteislenkkejä voitiin juosta sulassa maastossa Aholankankaalla joulun pyhiin saakka.
Yhteislenkit saatiin pyörimään ympäri vuoden lukuun ottamatta neljän kuukauden kesäjaksoa, jolloin sama asia hoidettiin iltarasteilla.
Yhteislenkkien osanottajamäärä on kuitenkin ollut huonohko, koska määrät ovat vaihdelleet vain 3 - 12 välillä. Varsin tavallinen porukka on ollut viisi miestä/naista per lenkki.

Ari Yli-Kaatialan aloitteesta nuoren väen aktivoimiseksi päätettiin kokeilla lenkkeilyn ohessa joka toinen keskiviikko toteutettavaa sählyiltaa. Notkeutta edistävänä ja intervallityyppisenä liikuntamuotona sähly on sopinut suunnistajille erinomaisesti. Se myös hioo sopivasti porukoiden yhteishenkeä. Suunnistajat ottivatkin syksyllä illan omakseen ja osanottajamäärä on vaihdellut peräti 20 -30 välillä. Illan suosio kuului vuoden myönteisimpiin yllätyksiin.

Jaoston talous on ollut edelleen lähinnä kilpailutulojen ja johtokunnan avustusten varassa. Ravintolaa pidettiin KuKu:n majalla kuhinoissa. Jaosto osallistui - kiitos veteraanisuunnistajiensa - jälleen myös aurauskeppitalkoisiin, joka oli tärkeä osa omatoimista varainhankintaa. Kilpailuiden kuljetukset tapahtuivat suurimmaksi osaksi talkootyönä, joka osaltaan lieventää toiminnan aiheuttamia taloudellisia paineita.

Karttatilanne on maastot huomioiden kohtuullinen. Tapani Kesti teki Leukakivenkallion kartan Löyältä ja Ari Kesti vastasi kartan ATK-piirtämisestä. Joulukuussa samat työmyyrät aloittivat uuden urakan ampumaradan maastossa, jossa täytyi saattaa ajan tasalle tulevan helmikuun hiihtosuunnistuksen AM-henkilökohtaisen ja AM-viestien kartta.

Juha Aho-Pynttäri
suunnistusjaoston sihteeri